Norgga Kulturmuitodutkama Instituhtta

Norgga Kulturmuitodutkama Instituhtta lea sorjjasmeahttun dutkan- ja gealbobiras norgga ja riikkaidgaskasaš kulturmuittuide.

Instituhtta doaimmaha almmolaš hálddašemiide ja priváhta doaimmaheaddjiide dutkamiid ja bargodoaimmaid dákkár surggiin go gávpot- ja eanadatplánemis, arkeologiijas, seailudahttimis ja huksengáhttemis.

Min bargit leat konservahtorat, arkeologat, arkiteavttat, ingenevrrat, geográfat, etnologat, servodatdiehttit, dáiddahistorihkárat, dutkit ja ráđđeaddit guđiin lea erenoamáš gealbu kulturárbbis ja kulturmuittuin.

NIKU:s leat badjel 75 bargi kantuvrrain Oslos, Bergenis, Troanddimis, Romssas ja Tønsbergas.

Norgga Kulturmuitodutkama Instituhtta

Davviguovlu
NIKU` davviguovloossodat lea biddjon Romssa gávpogii. Mii čađahat dutkamiid ja čielggademiid dakkár surggiin go kulturmuittut ja eanadat, servodat ja davviguovlluid eamiálbmogat.

Min dutkanprošeavttat gusket kulturmuitogoziheapmái, árbevirolaš máhtu ja kulturmuittuid registeremii ja duođašteapmái. Mii sáhttit dutkat áššiid mat gusket kulturmuitohálddašeapmái ja servodatovddideapmái.

Mii ovddidat Gis-vuođđuduvvon vugiid mo duođaštit ja ovdanbuktit eamiálbmogiid árbemáhtu ja eanadatanu, ja leat guhká leamaš áššedovdi čielggadeaddjit priváhta ja almmolaš doaimmaheaddjiide. Davviguovloossodat lea seamma sajis go FRAM - Nordområdesenter for klima- og miljøforskning (dálkkádat- ja birasdutkama davviguovloguovddáš), ovttastus 20 ásahusain mat jođihit fágaidgaskasaš ovttasbarggu.

Publikašuvdna: Guhkes áiggi atnu Sámis – árbevirolaš máhttu ja kulturmuittuid kárten

Norgga Kulturmuitodutkama Instituhtta

Gávpot ja eanadat
Min dutkiin ja fágaoaivadeaddjiin lea máhttu plánemis, hálddašeamis ja servodatovddideamis kulturmuittuid ja kulturbirrasiid.

Mii beroštat das mo kulturárbi áddejuvvo, adnojuvvo ja mo dasa biddjo servodatlaš mearkkašupmi. Mii fállat dutkan-, čielggadan- ja oaivadanbargguid. Dehálaš vuoruhansuorggit gullet earret eará dasa mo ođđa vugiid mielde registreret, duođaštit ja birrasa gohcit, mo lea kulturmuittuid sadji gávpotovddideamis ja mo áddet kulturárbbi mii lea eanadagas.

Eará gealbosuorggit leat váikkuhančielggadeamit, gáhtten- ja hálddašanplánat, kulturhistorjjálaš báikeanalysa DIVE, mielváikkuhanproseassat plánemis, dálkkádat- ja eanadatnuppástusat, gávpot- ja industriguovlluid transformašuvdna, vuogit ja neavvut kártemii ja árvvoštallat eanadaga  scenariometodihka.

Norgga Kulturmuitodutkama Instituhtta

Huksehusat
Min arkiteavttat, ingenevrrat, etnologat ja dáiddahistorihkárat dutket, isket ja rávvejit boares huksehusaid ja rusttegiid hárrái.

Min barggut leat bisuhit ja oažžut ovdan máhtu boares huksehusaid ja rusttegiid birra, árvvoštallat teknalaš dili, raši ja atnovejolašvuođa, ja ovddidit máhtu kulturmuittuid árvvu ja mávssolašvuođa birra ja mo kulturmuittut servodagas adnojit ja hálddašuvvojit.  

Mii veahkehat sihke almmolaš hálddašemiid ja priváhta oamasteaddjiid boares huksehusaid hárrái.

Norgga Kulturmuitodutkama Instituhtta

Seailudahttin
Min 18 konservahtora isket, meannudit, dutket ja rávvejit dáidaga, stohpoortnega ja huksehusaid birra.

Bácciid, govvadáidagiid ja stohpoortnegiid priváhta ja almmolaš oamasteaddjit sáhttet NIKU:s fidnet erenoamáš čoakkádusa erenváttis seailudahttingealbbus, metodihkas ja teknologiijas. Dát guoská dikšui ja biliid divvumiidda.

Earret iskkademiid ja konkrehta doaibmabijuid man ulbmilin lea seailluheapmi, de bargá NIKU vel giehtaduodje- ja málenteknihkaid kártemiin, billeanalysaiguin ja doaibmabijuiguin cakkadeaddji seailudahttima hárrái, vai galggašii eastadit ja garvit gollama ja biliid.

Norgga Kulturmuitodutkama Instituhtta

Arkeologiija
Mii čađahat visot arkeologalaš iskkademiid Norgga gaskaáigegávpogiin.

Earret gaskaáigegávpogiid, de ovddasvástidit min arkeologat iskat gaskaáiggi girkuid, girkogárddiid, kloasttaiid ja ladniid. Min dutkandoaimmat jorretge eanaš gaskaáigearkeologiija ja historjjálaš arkeologiija birra, maŋŋevikiŋŋaáiggis gitta min áigebadjái.

NIKU lea njunnošis atnimin ođđa teknologiija arkeologalaš registreremiid, kartemiid, duođaštemiid ja seailluhemiid oktavuođas. Dehálaš ovddidansuorggit leat atnit satelihta, laseriin skannet girdis ja eatnamis, ja vel geofysalaš iskkadeamit.